Russeleiden perimän monimuotoisuuden edistämisen ja tiedonkeruun lisäksi projektissa mukana olevat kasvattajat ovat sopineet muutamista muistakin terveen koiranjalostuksen periaatteista:

• Sukupolvien väli pidetään pitkänä. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa koirat lisääntyisivät aikaisintaan 3-4 vuoden ikäisinä tällä hetkellä yleisesti vallalla olevan noin 1-2 vuoden iän sijaan. Projektin ensimmäisessä sukupolvessa tätä tavoitetta ei luultavasti saavuteta: Brittikoirat saavat ensimmäiset pentunsa noin 1,5-2 vuoden iässä, jotta niiden geenien jatkuvuus voidaan varmistaa. Rotu on todellakin sen verran altis tapaturmille. Kun kantakoirat ovat lisääntyneet, sukupolvenväli pyritään pitämään siitä eteenpäin vähintään 3-4 vuodessa. Jackrussellinterriereissä esiintyy paljon perinnöllistä harmaakaihia, joka useimmiten tulee näkyviin vasta 3-4 vuoden iässä. Kaikkien koirien silmät tarkastetaan kerran vielä 6 vuoden iässä, vaikka koirat olisivatkin poistuneet jalostuksesta jo aiemmin.

• Koirien lisääntymistä ei auteta keinotekoisesti: ellei narttu anna astua, sitä ei käytetä jalostukseen, eikä käytetä myöskään sellaista urosta, joka ei astu avustamatta. Keinosiemennystä käytetään vain poikkeustapauksessa, kun halutaan esim. käyttää ulkomailla asuvaa urosta.

• Jollei narttu anna tietyn uroksen astua, kokeillaan toisella uroksella. Näin pyritään edes hieman lisäämään ns. luonnollista valintaa lisääntymisessä.

• Astutuksessa, synnytyksessä ja pentujen hoidossa ei avusteta ilman syytä. Näin saamme todellista tietoa koiriemme lisääntymiskäyttäytymisestä ja voimme seurata kannan kehittymistä vuosien varrella. Jos apuun on todellista syytä, sitä tietenkin annetaan jalostuskoirille tai pennuille välittömästi. Kyse ei siis ole hoitamatta jättämisestä.

• Jos narttu ei synnytä luonnollisesti tai se ei hoida pentujaan, sitä ei enää astuteta.

• Allergisia tai autoimmuunisairauksista kärsiviä koiria ei käytetä jalostukseen.

• Jos pentueeseen syntyy selvästi elinkelvottomia tai hyvin heikkoja pentuja, kasvattaja voi halutessaan auttaa niitä pysymään hengissä, mutta autettuja pentuja ei käytetä jalostukseen eli ne rekisteröidään EJ-rekisteriin (Kennelliiton ei-jalostukseen -rekisteri).

• Astutuksista, tiineyksistä, synnytyksistä ja pentujen kasvusta pidetään tarkkaa kirjaa. Jokaisen projektiin kuuluvan koiran ja niiden jälkeläisten koko elämänkaari kartoitetaan, mm. sairauksien, käyttäytymisen ja eliniän pituuden osalta. Tietoja annetaan tutkimuskäyttöön ja seurataan pitkällä aikavälillä, miten geenipoolin mahdollisimman laajana pitäminen ja sukusiitoksen välttäminen vaikuttaa koirien terveyteen ja luonteeseen.

• Tavoitteena on kasvattaa terveitä, alkuperäisen luonteisia ja toimivarakenteisia koiria. Pyrkimyksenä ei ole koirien ulkomuodon jalostaminen johonkin suuntaan vaan terveen rakenteen ja liioittelemattoman rotutyypin säilyttäminen.